Kellokosken soittava ruukinpatruuna
Katkelmia kirjasta Monimies Totti
- musiikin osalta:
”Hän on
tulisielu, muusikko, oopperafani, mehiläishoitaja, kaitafilmaaja,
lahjoittaja ja tunnettu laajoissa piireissä monitoimisena
innostujana, joka pitkän elämänsä aikana on ehtinyt tarttua
lukuisiin tehtäviin ja hoitaa ne persoonallisella tarmolla, vielä
94-vuotiaanakin 27 yhdistyksen jäsenenä. Musiikki on ollut hänen
elämänsä kantava voima ja hunaja elämänsä eliksiiri. Lukuisten
kaitafilmiensä kautta hän on vienyt suomalaiset matkoille sekä
Eurooppaan että Amerikkaan aikana, jolloin se ei monellekaan vielä
ollut mahdollista. Samalla hän ehti toimia vuosikymmeniä Oy
Kellokosken Tehdas – Mariefors Bruk Ab:n idearikkaana insinöörinä,
isännöitsijänä ja toimitusjohtajana.” (s.5)
![]() |
Kuvanveistäjä Eila Hiltunen suunnitteli jalustaan viulun ja jakoavaimen kertomaan Totin monipuolisuudesta. |
”Jos haluatte elää hyvän ja
pitkän elämän,
nauttikaa musiikista,
sanoo Totti”
Torsten "Totti" Reuterfeldt-Carlander
eli koko lapsuutensa ja nuoruutensa musiikin ympäröimänä. Hän
sanoi, että musiikki on hänellä geeneissä. Hänen äitinsä melkein asui flyygelin ääressä. Yhdessä he soittivat Mozartia, Bachia, Haydnia, Beethovenia, Brahmsia ja
Schubertia. (s.78)
Vuonna 1945 Torsten Carlander oli
perustamassa Suomen Kamarimusiikkiseuraa – Kammarmusiksällskapet i
Finland r.f. Nuori seura sai pian kunniajäsenekseen prof. Jean
Sibeliuksen. (s.84)
![]() |
Kuva kirjasta s. 85 |
”Täten minulla on ilo lähettää
Teille lausuntoni suunnittelemastanne kamarimusiikkiseurasta. Kuten
siitä ilmenee, minulle tuottaisi paljon iloa, mikäli Teidän
ehdotuksenne voitaisiin viipymättä toteuttaa, ja toivotan jo nyt
tulevalle seuralle kaikkea mahdollista menestystä.
Ystävällisin
terveisin
Kunnioittavasti
Jean Sibelius
Lämmin kiitos hunajasta!
Le Printemps – Kevättä –
Vårkänslor – sävellyksensä Totti on omistanut lapsilleen ja
lapsenlapsilleen. Georg ja Ragni Malmsten esittivät sen radiossa ja
televisiossa ensimmäisen kerran 1964. Totti sanoo iloinneensa, kun
oli kerran bussissa matkustaessaan kuullut sävellyksensä soivan radiossa.
Huomattuaan Totin olevan mukana autossa yhtyivät matkustajat
loppusäkeeseen.
Kaikkiaan hänellä on noin 40 sävellystä. Hän
aloitti eläkkeelle jäätyään sävellystyönsä, jota varten hän
otti tunteja prof. Einar Eglundilta Sibelius-Akatemiassa. Samoin hän
alkoi soittaa NMKY:n orkesterissa aina vuoteen 1995 asti. (s.85)
Carlander jaksoi aina
muistuttaa, kuinka tärkeää on tarjota lapsille soittamisen
mahdollisuus. ”Silloin ei ole koskaan hetkeä, jolloin ei tiedä,
mitä tehdä. Musiikilla voi lohduttaa surunsa ja jakaa ilonsa.”
𝄞♫♪𝅘𝅥 𝄞♫♪𝅘𝅥 𝄞♫♪𝅘𝅥 𝄞♫♪𝅘𝅥 𝄞♫♪𝅘𝅥 𝄞♫♪𝅘𝅥 𝄞♫♪𝅘𝅥 𝄞♫♪𝅘𝅥 𝄞♫♪𝅘𝅥
”Ostakaa, makkaraa, markalla ja
kahdella jo paljon saa.” 𝄞♫♪𝅘𝅥
Laulu, jota tuskin unohdan. Opin sen sekä
laulaen, että nokkahuilulla soittaen. Se oli vähintä, mitä piti
1970 -luvulla osata musiikin tunnilla, saadakseen hyväksytyn
arvosanan.
Musiikki on kuulunut myös minun lapsuuteeni. Isän soitti huuliharppua, äitini tykkäsi lauleskella. Itse tapailin koskettimia lasten harmoonilla ja kuuntelin lp-levyjä. Sain myös muovisen, ruskean nokkahuilun jo ennen kouluun menoa. Isäni piti lauluista, joita oli lapsuudessaan Karjalan kannaksella oppinut. Uralin pihlaja. Laulu, jolla sain kympin musiikista. Kokeessa sekä lauloin sen että soitin nokkahuilulla. Mutta miksi juuri nokkahuilulla?
Musiikki on kuulunut myös minun lapsuuteeni. Isän soitti huuliharppua, äitini tykkäsi lauleskella. Itse tapailin koskettimia lasten harmoonilla ja kuuntelin lp-levyjä. Sain myös muovisen, ruskean nokkahuilun jo ennen kouluun menoa. Isäni piti lauluista, joita oli lapsuudessaan Karjalan kannaksella oppinut. Uralin pihlaja. Laulu, jolla sain kympin musiikista. Kokeessa sekä lauloin sen että soitin nokkahuilulla. Mutta miksi juuri nokkahuilulla?
𝄞♫♪𝅘𝅥 𝄞♫♪𝅘𝅥 𝄞♫♪𝅘𝅥 𝄞♫♪𝅘𝅥 𝄞♫♪𝅘𝅥
Carlanderin ollessa ruukin patruunan asemassa
Kellokosken Tehtaan ja koko kylän musiikkielämää tuettiin ja
kannustettiin. On ilmeistä, että hänen myötävustuksellaan
musiikin harrastamista alettiin edistää myös kouluissa ja kodeissa
hankkimalla lapsille nokkahuilut. Soittimen edullisuus ja
helppo saatavuus oli tie kaikkiin koteihin.
Musiikin
lisäksi Torsten Carlanderin harrastuksiin kuului
kaitafilmaaminen. Tästä harrastuksesta pääset nauttimaan
Kellokosken Ruukin Taiteiden Illassa 10.8.2018
Totti-filmifestivaaleilla.
Lähteet:
Monimies Totti, Laiho Arja,
Itämerikeskussäätiö 1997
Kellokosken kyläkirja, Honkanen Erkki,
Itämerikeskussäätiö 2002
Kommentit
Lähetä kommentti