Kellokosken soittava ruukinpatruuna


Katkelmia kirjasta Monimies Totti  - musiikin osalta:

”Hän on tulisielu, muusikko, oopperafani, mehiläishoitaja, kaitafilmaaja, lahjoittaja ja tunnettu laajoissa piireissä monitoimisena innostujana, joka pitkän elämänsä aikana on ehtinyt tarttua lukuisiin tehtäviin ja hoitaa ne persoonallisella tarmolla, vielä 94-vuotiaanakin 27 yhdistyksen jäsenenä. Musiikki on ollut hänen elämänsä kantava voima ja hunaja elämänsä eliksiiri. Lukuisten kaitafilmiensä kautta hän on vienyt suomalaiset matkoille sekä Eurooppaan että Amerikkaan aikana, jolloin se ei monellekaan vielä ollut mahdollista. Samalla hän ehti toimia vuosikymmeniä Oy Kellokosken Tehdas – Mariefors Bruk Ab:n idearikkaana insinöörinä, isännöitsijänä ja toimitusjohtajana.” (s.5)

Kuvanveistäjä Eila Hiltunen suunnitteli jalustaan viulun ja jakoavaimen kertomaan Totin monipuolisuudesta.


Jos haluatte elää hyvän ja pitkän elämän, 
nauttikaa musiikista, 
sanoo Totti”



Torsten "Totti" Reuterfeldt-Carlander eli koko lapsuutensa ja nuoruutensa musiikin ympäröimänä. Hän sanoi, että musiikki on hänellä geeneissä. Hänen äitinsä melkein asui flyygelin ääressä. Yhdessä he soittivat Mozartia, Bachia, Haydnia, Beethovenia, Brahmsia ja Schubertia. (s.78) 
Vuonna 1945 Torsten Carlander oli perustamassa Suomen Kamarimusiikkiseuraa – Kammarmusiksällskapet i Finland r.f. Nuori seura sai pian kunniajäsenekseen prof. Jean Sibeliuksen. (s.84)




Kuva kirjasta s. 85

Täten minulla on ilo lähettää Teille lausuntoni suunnittelemastanne kamarimusiikkiseurasta. Kuten siitä ilmenee, minulle tuottaisi paljon iloa, mikäli Teidän ehdotuksenne voitaisiin viipymättä toteuttaa, ja toivotan jo nyt tulevalle seuralle kaikkea mahdollista menestystä.
Ystävällisin terveisin

Kunnioittavasti 
Jean Sibelius
Lämmin kiitos hunajasta!




 


Le Printemps – Kevättä – Vårkänslor – sävellyksensä Totti on omistanut lapsilleen ja lapsenlapsilleen. Georg ja Ragni Malmsten esittivät sen radiossa ja televisiossa ensimmäisen kerran 1964. Totti sanoo iloinneensa, kun oli kerran bussissa matkustaessaan kuullut sävellyksensä soivan radiossa. Huomattuaan Totin olevan mukana autossa yhtyivät matkustajat loppusäkeeseen. 
Kaikkiaan hänellä on noin 40 sävellystä. Hän aloitti eläkkeelle jäätyään sävellystyönsä, jota varten hän otti tunteja prof. Einar Eglundilta Sibelius-Akatemiassa. Samoin hän alkoi soittaa NMKY:n orkesterissa aina vuoteen 1995 asti. (s.85)



Carlander jaksoi aina muistuttaa, kuinka tärkeää on tarjota lapsille soittamisen mahdollisuus. ”Silloin ei ole koskaan hetkeä, jolloin ei tiedä, mitä tehdä. Musiikilla voi lohduttaa surunsa ja jakaa ilonsa.”




𝄞♫♪𝅘𝅥  𝄞♫♪𝅘𝅥  𝄞♫♪𝅘𝅥  𝄞♫♪𝅘𝅥  𝄞♫♪𝅘𝅥  𝄞♫♪𝅘𝅥 𝄞♫♪𝅘𝅥  𝄞♫♪𝅘𝅥  𝄞♫♪𝅘𝅥 


”Ostakaa, makkaraa, markalla ja kahdella jo paljon saa.” 𝄞♫♪𝅘𝅥 

Laulu, jota tuskin unohdan. Opin sen sekä laulaen, että nokkahuilulla soittaen. Se oli vähintä, mitä piti 1970 -luvulla osata musiikin tunnilla, saadakseen hyväksytyn arvosanan.
Musiikki on kuulunut myös minun lapsuuteeni. Isän soitti huuliharppua, äitini tykkäsi lauleskella. Itse tapailin koskettimia lasten harmoonilla ja kuuntelin lp-levyjä. Sain myös muovisen, ruskean nokkahuilun jo ennen kouluun menoa. Isäni piti lauluista, joita oli lapsuudessaan Karjalan kannaksella oppinut. Uralin pihlaja. Laulu, jolla sain kympin musiikista. Kokeessa sekä lauloin sen että soitin nokkahuilulla. Mutta miksi juuri nokkahuilulla?

  𝄞♫♪𝅘𝅥  𝄞♫♪𝅘𝅥  𝄞♫♪𝅘𝅥  𝄞♫♪𝅘𝅥 𝄞♫♪𝅘𝅥 



Carlanderin ollessa ruukin patruunan asemassa Kellokosken Tehtaan ja koko kylän musiikkielämää tuettiin ja kannustettiin. On ilmeistä, että hänen myötävustuksellaan musiikin harrastamista alettiin edistää myös kouluissa ja kodeissa hankkimalla lapsille nokkahuilut. Soittimen edullisuus ja helppo saatavuus oli tie kaikkiin koteihin.


Musiikin lisäksi Torsten Carlanderin harrastuksiin kuului kaitafilmaaminen. Tästä harrastuksesta pääset nauttimaan Kellokosken Ruukin Taiteiden Illassa 10.8.2018
 Totti-filmifestivaaleilla.










Lähteet:
Monimies Totti, Laiho Arja, Itämerikeskussäätiö 1997
Kellokosken kyläkirja, Honkanen Erkki, Itämerikeskussäätiö 2002 







Kommentit

Suositut tekstit